Siirry sisältöön

Uutiset

Liittovaltuuston kevätkokous: Nato-tehtävät otettava osaksi urasuunnittelua

28.4.2022
Essi Lindqvist

Nato ja Ukrainan sota keskusteluttivat myös liittovaltuuston kevätkokouksessa. Suomen mahdollista jäsenyyttä kannatetaan vahvasti, mutta samalla muistutetaan, että henkilöstöresursseihin on panostettava niin kansainvälisten kuin kotimaan tehtävienkin osalta.

Valtuutettujen puheenvuoroissa todettiin, että Nato-tehtävissä lähtökohtana olisi syytä olla vapaaehtoisuus.

– Jos hakemus tehdään ja vieläpä nopeasti, väkeä Nato-rakenteen runkohenkilökuntaan tarvitaan heti, muistutti liiton puheenjohtaja Ville Viita.

Kun tiedetään, että upseereja tarvitaan kipeästi kotimaassakin, asia kiteytyy henkilöstön määrään.

Olemme todella isojen haasteiden edessä. Tälläkin hetkellä on tilanteita, jolloin vapaalla oleva on henkilöstövajeen vuoksi kutsuttu töihin, tilannetta kuvasi liittovaltuutettu, hallituksen varapuheenjohtaja Markku Jämsä.

Jäsenkyselyn perusteella yhdeksän upseeria kymmenestä kannattaa Natoon liittymistä. On varmistettava, että luodaan edellytykset Nato-tehtäviin.

– Onko tarve ajaa erillistä Nato-palkkajärjestelmää, pohdittiin eräässä puheenvuorossa.

Kansainväliset tehtävät edellyttävät kilpailukykyisiä etuja ja urasuunnittelua

Tällä hetkellä nuoret upseerit jopa jonottavat pääsystä kansainvälisiin tehtäviin, mutta kokeneempia on vaikea houkutella ulkomaille.

Motivaatiota kasvattaisi kilpailukykyisemmät edut. Kotimaan tehtävää heikompi palkka ei houkuttele, varsinkaan jos eläkelaskenta on ajankohtainen.

Kyllä upseerikin osaa äänestää jaloillaan.

Tero Pynnönen, 1. pääluottamusmies

Upseeripulaan ehdotetaan kadettikurssin aloituspaikkojen kasvattamista. Lisäksi helpotusta on etsitty evp-upseerien kutsumisesta töihin takaisin.

– Kun palkataan evp-upseereita takaisin töihin, pelkona on, että teetetään muitakin töitä kuin niitä, joihin on palkattu. Palkkauksen on oltava sellainen, että se vastaa työn vaativuutta ja tehtävänkuvaa, muistutettiin usean valtuutetun puheenvuorossa.

Kyse on myös kulttuurinmuutoksesta.

-Olisi syytä terästää upseerien urasuunnittelua ja sitä, miten kansainvälistä kokemusta hyödynnetään kotimaahan palattaessa. Uhkakuvana on urakuoppa.

Seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen on tärkeää. Upseeriliitto haluaa olla pelinavaaja niin puolueiden, työnantajan kuin muidenkin järjestöjen suuntaan.
Ongelmia on helppo tuoda esille, mutta Upseeriliiton tehtävänä on löytää ratkaisut. Niitä onkin esitetty useissa tapaamisissa niin työnantajalle kuin päättäjillekin, kertoi Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

Voisiko liittokokouksen ajanjaksoa pidentää neljään vuoteen?

Kevätkokouksen vakio-ohjelmaan kuuluu aina edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Ne hyväksyttiin yksimielisesti.

Ajankohtaisina asioina viestintäasiantuntija Essi Lindqvist esitteli liiton viestintäkonseptia, edunvalvontapäällikkö Mika Ylönen puolestaan kertoi järjestörakennetyöryhmän työstä. Työryhmällä ei ole vielä esittää uudistuksia, sillä työryhmä haluaa viedä liittovaltuustolle ja hallitukselle huolella pohdittuja muutosehdotuksia.

-Ajatuksia mahdollisista ehdotuksista on toki pohdittu. Eräs on sellainen, että liittokokouksen ajanjakso olisi kolmen vuoden sijaan neljä. Keskustelunaiheena on myös ollut puheenjohtajan toimikauden pidentäminen neljään vuoteen, jolloin edunvalvonnan jänne olisi pidempi, kertoi Upseeriliiton edunvalvontapäällikkö Mika Ylönen.

Tehtävänsä kunnialla hoitaneet jäsenet komentajakapteeni Timo Jaakola, komentajakapteeni Mika Salminen, kapteeni Petteri Kovalainen ja kapteeni Aki Järvinen palkittiin Upseeriliiton 2. luokan ansiomitalilla kevätkokouksen yhteydessä. Mitalin saivat myös työtehtävissä olleet Joel Jalojärvi ja kapteeniluutnantti Mika Lejonqvist.

Essi Lindqvist

Essi Lindqvist työskentelee Upseeriliitossa viestintäasiantuntijana. Yhteystiedot: lindqvist@upseeriliitto.fi / viestinta@upseeriliitto.fi