Mielenkiintoiset työtehtävät ja uramahdollisuudet houkuttelevat upseereita kansainvälisiin tehtäviin, selviää Upseeriliiton tuoreesta kyselystä. Jotta kansainvälinen palvelus säilyy kiinnostavana ja perhe-elämän mahdollistavana urapolkuna, on panostettava erityisesti perheen tukemiseen ja palvelussuhde-ehtojen selkeyteen.

”Kannatti lähteä”, sanoo 79 prosenttia upseereista, jotka työskentelevät parhaillaan kansainvälisessä palveluksessa. Parhaina puolina kansainvälisessä tehtävässä koetaan ammatilliset kehittymismahdollisuudet, mielenkiintoiset työtehtävät ja verkostot.

Sen sijaan pitkät komennukset voivat vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Ulkomailla työskentelevistä upseereista 67 prosenttia pitääkin tärkeimpänä palvelusehtojen parannuskohteena perheen tukemista. Useimmiten lasten koulutuskulut korvataan, mutta päivähoidon, tapaamismatkojen ja puolison tuki on riittämätöntä. Lomia voi suunnitella vähemmän kuin Suomessa, ja perheiden tukiverkostot ovat rajalliset.

-Kyselyssämme upseerit vahvistavat näkemyksemme, että perheen tuki on riittämätöntä. Valtion on tunnistettava tilanne ja kohdennettava resurssit Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarvitsemaan ulkomaan palvelukseen, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

Kansainvälisiin esikuntatehtäviin ei houkutella rahalla. Tutkimuksen mukaan vain joka toinen piti lähtöä taloudellisesti kannattavana.

-Erityisesti Yhdysvaltoihin lähteneet ovat joutuneet ottamaan lainaa ulkomaan tehtävää varten. Joudutaan siis ottamaan lainaa, jotta voi tehdä töitä ja saada perhe-elämä toimimaan, kertoo Upseeriliiton edunvalvontapäällikkö Mika Ylönen.  

Vuodenvaihteessa tehtyyn Upseeriliiton kyselyyn vastasi 63 upseeria, joista valtaosa eli 67 prosenttia työskentelee komennettuna Naton komentorakenteissa. Lähetettynä työntekijänä, esimerkiksi puolustusasiamiehenä, työskentelee 17 prosenttia. Suurin osa heistä työskentelee Belgiassa, Saksassa tai Yhdysvalloissa.

Nato-jäsenyys tuo ulkomaankomennukset osaksi yhä useamman upseerin uraa ja arkea  

Kansainväliset esikuntatehtävät ovat jatkossa olennainen osa yhä useamman upseerin uraa. Upseeriliiton arvion mukaan 2030-luvulla Naton ja muun puolustusyhteistyön rakenteissa työskentelee 250–300 suomalaista, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain.

Lähivuosina ulkomaankomennukset koskevat arviolta kolminkertaista määrää suomalaisia upseereja ja heidän perheitään nykytilanteeseen verrattuna. Komennettujen taustat monipuolistuvat, ja komennukset sijoittuvat erilaisiin elämänvaiheisiin, todetaan puolestaan dosentti, FT Kati Karhulan ja FT Päivi Vanttolan asiantuntija-artikkelissa, jossa tarkastellaan suomalaisten upseerien kokemuksia työskentelystä ulkomaisissa esikunnissa Suomen Nato-jäsenyyden jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Kirjoittajat toimivat erikoistutkijoina Työterveyslaitoksella kokonaisturvallisuuden yksikössä.

 -Tukirakenteiden kehittäminen on välttämätöntä. Erityisesti puolison urakehityksen turvaaminen sekä lastenhoidon ja koulunkäynnin järjestelyjä on parannettava maissa, joissa elinkustannukset ovat korkeat eikä julkisia palveluja ole tarjolla. Ulkomaan palvelus on Suomelle strateginen investointi, muistuttaa Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

Viita kertoo turvallisuuden asiantuntijoiden työtehtävistä Natossa myös Akavan järjestämässä verkkolähetyksessä perjantaina 16.1. klo 10–11, jossa kuullaan ulkomailla työskentelevien akavalaisten kokemuksista.