Mitä tarkoittaa sopimukseton tila? Tutustu työmarkkinaneuvottelujen sanastoon
Julkisalan akavalaisten palkoista ja työehdoista neuvotellaan parhaillaan muun muassa valtiolla. Nyt siis neuvotellaan myös upseereja koskevasta virkaehtosopimuksesta.
Valtion osalta VES-neuvottelut alkoivat 15. tammikuuta. Pääsopijoiden seuraava tapaaminen on tiistaina 25. helmikuuta.
Nykyinen VES-sopimus on voimassa 28. helmikuuta asti.
Jos sopimukseen ei päästä, 1. maaliskuuta siirrytään sopimuksettomaan tilaan.
Periaatteena on edetä neuvotteluissa niin pitkälle kuin mahdollista neuvotellen ja sopien.
Mitä tarkoittaa sopimukseton tila ja milloin se alkaa?
Sopimukseton tila on työmarkkinoiden yleinen käytäntö. Jos neuvottelijat eivät saavuta määräaikaan mennessä neuvottelutulosta, jonka osapuolet hyväksyvät uudeksi virka-/työehtosopimukseksi, koko ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan.
Mikä on jälkivaikutus?
Sopimuksettomassa tilassa virka- ja työehtosopimusten kaikki määräykset ovat edelleen voimassa jälkivaikutuksella. Toisin sanoen työnantajan ja palkansaajien on noudatettava päättynyttä sopimusta uuden sopimuksen voimaantuloon asti.
Jälkivaikutus ei ulotu työrauhavelvollisuuteen. Kun työehtosopimus ei ole voimassa, työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja. Sopimuksettomassa tilassa molemmilla osapuolilla (palkansaajat ja työnantajat) on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin uuden työehtosopimuksen aikaansaamiseksi.
Kuka päättää työtaistelutoimista?
Työtaistelu edellyttää järjestöpäätöstä. JUKOssa päätös tehdään sekä liitoissa että JUKOn hallinnossa.
Mitä tarkoittavat työtaistelutoimet?
Sopimuksettomassa tilassa työmarkkinaneuvottelujen vauhdittamisen keskeinen käytettävissä oleva keino on työtaistelu.
Jos ammattiliitot toteavat tarvitsevansa työtaistelutoimia turvatakseen jäsenilleen/kaikille palkansaajille riittävän neuvottelutuloksen, ne jättävät työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen.
Lakkovaroitus eli ilmoitus työtaistelutoimista on annettava niin, että lakko voi alkaa aikaisintaan neljäntoista vuorokauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä.
Myös tämän jälkeen palkansaajien tavoite on aina jatkaa neuvotteluja neuvottelutuloksen saavuttamiseksi – sillä tavoitteena ei ole työtaistelu – vaan sopimus. Lakkovaroituksen antamisen jälkeen ammattiliitot siirtyvät kuitenkin tilaan, jossa myös lakko on mahdollinen.
JUKOn periaate on edetä neuvotteluissa niin pitkälle kuin mahdollista neuvotellen ja sopien.

Valtiofaktat 2025

Sopimus | Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus
Pääsopijat | JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Valtion työmarkkinalaitos
JUKOn neuvottelijat | neuvottelupäällikkö Minna Salminen (JUKO) ja JUKOn valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja Jonne Rinne (SPJL).