Nato-ehdot ja palkankorotukset neuvotteluissa
Nato-jäsenyys etenee myös palvelussuhteen ehtojen osalta. Puolustusministeriön valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä. Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin tilannekuvasta ja vaihdettiin ajatuksia tavoitteista.
Voin kiitollisena todeta, että olemme nyt yhteistoiminnan aallonharjalla. Juuri tällaista valmistelevaa työtä tarvitsemme laaja-alaisessa asiassa. Haemme ratkaisuja yhdessä tuumin. Henkilöstön sitouttamisen osalta avoin keskustelu on hyvä lähtökohta.
Palvelussuhteiden ehtoja viedään eteenpäin kahta putkea: puolustusministeriössä tehdään paketin valmistelu ennen yhteisen työryhmän käsittelyä. Toinen putki on neuvottelut, joissa ratkaistaan palkkauksen ja työajan haasteet.
Upseeriliiton tavoite on, että kansainväliseen palvelukseen lähtijöiden ehdot tulevat olla selkeät ja yhdenvertaiset. Loppuasetelmassa puolustushallinnossa olisi vain yhdet ehdot eikä rajausta lähetettyihin sekä komennettuihin enää tehtäisi. Lähtevän upseerin perheen tukeminen on ykkösasia. Käytännössä se tarkoittaa puolison (ml. työskentely/eläke), lasten, asunnon ja matkojen kulujen korvaamista.
Ulkomaille lähtevän upseerin perheen tukeminen on ykkösasia.
Olen saanut Nato-ehdoista myös paljon palautetta. Komentorakenteen tehtävien palkkaus puhututtaa. Palkkausjärjestelmämme ei täysin sovellu tuleviin Nato-tehtäviin. Selvää asiassa on se, että tehtävänkuvaukset tulevat Natosta ja rakentuvat lähinnä sotilasarvojen perusteella. Jos tehtäviin lähdetään samoilla palkkaluokilla kuin kotimaassa, niin esimerkiksi majurilla voi olla JSA 13, 14 ja 15 tason tehtäviä. Kansainvälisessä palveluksessa olleiden viesti on ollut, että palkkauksen tulee olla kannustava. Ihan samalla tavalla kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa, niin myös Natossa lähtijä katsoo mitä jää verojen jälkeen viivan alle. Oma arvioni on, että tarvitsemme kansainvälisiin tehtäviin korotuksen tai kertoimen, joka kompensoi kotimaan ja ulkomaan palkkauksen erotusta.
Muita tärkeitä asioita ovat kansallisen ja paikallisen tuen tarve ulkomailla sekä lasten koulunkäynti. Koulunkäyntinsä aloittavat lapset tarvitsevat myös opetusta omalla äidinkielellä. Kansainvälisyys on jatkossa merkittävässä roolissa Puolustusvoimissa. On siis mietittävä asioita ”PV expat-näkökulmasta”, ulkomailla tilapäisesti työskentelevät ovat Suomen puolustukselle tärkeitä ihmisiä.
Kansainvälisyys on jatkossa merkittävässä roolissa Puolustusvoimissa.
Keskustelimme työryhmässä myös aikataulusta. Yhteinen tavoitteemme on saada Nato-paketti valmiiksi alkutalvesta. On tärkeätä, että ehdot ovat selvillä ennen kuin seuraava lähtevien ryhmä aloittaa huhtikuussa.
Naton lisäksi pöydällä ovat myös valtion virkaehtosopimusneuvottelut. Vaikuttaa siltä, että valtio odottaa yksityisen alan ratkaisua. Ostovoiman turvaamiseksi eivät riitä parin prosentin korotukset. Saksassa suurin ammattiliitto IG-Metall sopi palkankorotukseksi 5,2 prosenttia (2023) ja 3,3 prosenttia (2024). Lisäporkkanana sopimuksessa on yhteensä 3000 euron kahdessa erässä maksettava kertakorvaus. Saksan ratkaisu antaa suuntaa Suomen vientiteollisuuden ja valtion neuvotteluille.
Neuvotteluissa valtion ensi vuoden palkankorotuksista ei saavutettu tulosta vielä joulukuussa. Neuvottelut jäävät nyt joulutauolle, mutta niitä jatketaan tammikuun alkupuolella. Jos neuvottelut eivät etene tammikuun aikana, valtion kaksivuotinen virka- ja työehtosopimus on mahdollista irtisanoa päättymään helmikuun loppuun. Tällöin maaliskuussa 2022 sovittu sopimus neuvoteltaisiin kokonaan uudelleen.
Edessä on paljon töitä, mutta jatkamme positiivisessa hengessä.