NATO-jäsenyyteen panostaminen tuottaa lisää turvallisuutta Suomelle
NATO-jäsenyyden hakeminen oli vuosia upseerien suosiossa. Kannatus oli voimakkainta erityisesti kokeneiden upseerien keskuudessa. Nyt Suomi on saavuttanut tavoitteensa – täysjäsenyyden.
Kun Upseeriliitossa alettiin selvittää jäsenyyden kannatusta, liittoa moitittiin politiikan teosta. Oli kuitenkin tärkeätä kertoa myös julkisuuteen, miten ammattilaiset näkivät tulevaisuuden. Harva upseeri uskoi NATO-optioon.
Kansanedustajien mukaan ”on hienoa, että Suomen ja Naton liput liehuvat nyt rintarinnan. Parhaillaan käynnissä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissakaan ei tarvitse enää miettiä, miten Nato-optio ohjelmaan muotoillaan”.
Nyt tässä kovassa turvallisuustilanteessa upseereita kuunnellaan vielä paremmin eikä asiantuntijuutta kiistetä.
-Olimme oikeassa myös Venäjän strategisista aikeista. Voimme olla nyt tyytyväisiä, että valmistauduimme uhkaan säilyttämällä puolustuskykymme, totesi Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita, kun liiton hallitus sidosryhmineen juhli Suomen NATO-jäsenyyttä.
Ville Viidan maljapuhe Suomen NATO-jäsenyydelle
”Kävimme vähän aikaa sitten SHAPE-esikunnassa Monsissa. NATOn komentorakenteessa palvelevat tekevät nyt kovasti töitä. NATO on sotamoodissa ja esikunnat kehittyvät war fighting tehtäviin.
Komentorakenteen upseereille on tärkeätä, että perheelle annetaan mahdollisimman hyvä tuki ja palkkaus on kannustava.
Saamme NATOsta paljon informaatiota, suomalaisiin luotetaan ja meiltä odotetaan merkittävää panostusta. Tämä odotus tulee lunastaa poliittisesti ja sotilaallisesti.
Meidän tulee nostaa kykyämme edelleen. Nyt on se kuuluisa momentum ja aika valmistautua pahimpaan.
Sotilaille tärkeä asiat NATO-Suomen rakentamisessa
1) Kansainvälinen palvelus tulee olla kiinnostavaa. Ruotsissa on periaate, että kansainvälisiin tehtäviin mennään hymyillen. Sama hymy sotilaalla tulee olla, kun hän palaa kotimaahan.
2) Kuinka Suomi osallistuu joukkorakenteeseen, operaatioihin ja harjoituksiin. Joukon, suomalaisen sotilaan sitouttaminen on tärkeätä.
3) Uusi kansainvälisyyttä eteenpäin vievä mindset tarvitaan jokaisella tasolla. Yhteensopivuus on myös sitä, että toimitaan yhdessä henkilöstön kanssa – kuten Norja ja Tanska ovat meille opettaneet.
Ukrainan sodasta näemme, että sotilas ratkaisee taistelun, ei pelkkä materia. Henki ja taistelutahto tulevat olla vahvoja.
