Naton ja Suomen kumppanuus toimii mallikkaasti, mitä avittaa muun muassa tekninen yhteensopivuus. Keskustelua tarvitaan myös henkilöstön asemasta, sillä työntekijöiden aseman ja työsuhteen ehtojenkin on oltava Nato-yhteensopivat.

Nato-jäsenyyden toteutuessaan komentorakenteisiin tarvitaan noin 100-150 suomalaista sotilasta, joista suurin osa on kokeneita upseereja.

-Osassa upseeriperheissä pakataan jo laukkuja tietämättä, millaisin palvelussuhde-ehdoin Naton rakenteisiin mennään töihin, kertovat Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita, varapuheenjohtaja Janne Rautakorpi ja pääluottamusmies Tero Pynnönen.

Upseeriliitto muistuttaa asiasta päättäjiä vaikuttamistyössään, mukana ollaan myös Suomi Areenassa.

-Suomen on otettava verrokkimaiksi Pohjoismaat ja tutustuttava, millaisin ehdoin Nato-maat Norja ja Tanska lähettävät upseereitaan ulkomaille töihin puolustusliiton tehtäviin, ehdottaa sdp:n kansanedustaja, eduskuntaryhmän johtaja Antti Lindman Porissa.

Puolustusvoimat työnantajana on saatava neuvotteluihin mukaan.

On huolehdittava, etteivät perheet hajoa siksi, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen unohtuu, Viita muistuttaa.

Samaa korostaa myös JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

-On katsottava kokonaisuutta. Se tarkoittaa, että Puolustusvoimat työnantajana on saatava neuvotteluihin mukaan. Pätee niin ulkomaan kuin kotimaassa, että työntekijät voivat paremmin ja voimavarat lisääntyvät, kun työaika ja vapaa-aika ovat tasapainossa.

Työssä jaksamisesta ja työstä palautumisesta on huolissaan myös Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, majuri evp Jarno Limnéll. Hänen mukaansa sotilaiden työtaakka on iso jo nyt ja ”jannut uupuu”.

Naton esikuntatehtäviin lähtevät jättävät ison upseerivajauksen Suomeen.

-Olen kuullut kurssikavereiltani, että heitä on kutsuttu takaisin kotimaan tehtäviin, Limnéll kertoo. Se voi tuoda hetken helpotuksen, mutta ei se pitkälle kanna. Siirtymäkausi on iso haaste.