Nato vahvistaa pohjoista ulottuvuuttaan
Vuodenvaihteessa tulee täyteen tuhat päivää Suomen Nato-jäsenyyttä. Liittoutumisen vaikutuksista keskusteltiin Upseeriliiton, Reserviupseeriliiton ja Puolustusvoimien järjestämässä Defence Talks -keskustelutilaisuudessa teemalla Nato Suomessa – pohjoinen operaatiosuunta.
Suomen Nato-veteraaniksi voi kutsua eversti Petteri Kajanmaata, joka työskenteli kolme vuotta Suomen kansallisena sotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan esikunnassa.
Katso koko Defence Talks -keskustelutilaisuus.
Hänen mielestään Suomi on pärjännyt hyvin verrattuna puolustusliiton perustajiin, joiden puolustusjärjestelmä on rakentunut Naton varaan jo 76 vuotta. Alku oli kuitenkin vaikeaa.
-Ensimmäiset puoli vuotta yritimme ymmärtää, mitä kaikki tarkoittaa. Tietotulva oli valtava, eversti Petteri Kajanmaa kuvaa.
-Naton pohjoinen operaatiosuunta on kasvattanut painoarvoaan Suomen ja Ruotsin liityttyä puolustusliittoon. Olen erittäin tyytyväinen Suomen valtioneuvoston puolustusselontekoon, sillä se kuvaa myös sitä, miten Nato näkee Pohjolan tällä hetkellä, sanoo kolme vuotta operaatiojohtoportaan esikunnassa työskennellyt Kajanmaa.
Uusien liittolaisten oli puolestaan vaikeaa ymmärtää Suomen sotilaallinen kyvykkyys. Hänen mukaansa olemme kuitenkin suoriutuneet hyvin – erityisesti nyt, kun Nato siirtää puolustuksellista ajattelutapaansa pohjoiseen aiempaakin vahvemmin.
Aitiopaikalta pääsi näkemään myös muita suomalaisten vahvuuksia.
-Suurimpia hyveitämme on, että omistamme kellon ja noudatamme sitä. Esimerkiksi käy myös suomalainen majuri, joka suunnitteli meidän henkilöstöintegraatiomme niin hyvin, että suunnitteli sen myös Ruotsille. Emme vain diskuteeraa, vaan myös ratkaisemme, Kajanmaa kehaisee.