Sote-uudistus muuttaa työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluympäristöä, mikä edellyttää myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn uudistumista. Järjestön rakenteita on uudistettava ja toimintaa kehitettävä jäsenliittojaan tasavertaisesti huomioivaksi neuvottelujärjestöksi.

Kuten korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava, myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO tarvitsee ravistelua. Uudistamiselle on hyvä hetki, sillä Akavan tavoin JUKOssa vaihtuu puheenjohtaja.  

 -Tarvitsemme avointa vuoropuhelua kaikkien jäsenliittojen kanssa. Muutoksista on puhuttu vuosia, ja nyt niiden eteenpäin viemiseen on mahdollisuus, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita, joka asettuu JUKOn puheenjohtajaehdokkaaksi. Upseeriliitto on yksi JUKOn 35:sta jäsenliitosta.  

 -Haluan kehittää kaikkien JUKOn edustamien julkisen alan sektoreita ja niiden edunvalvontaa. Lisäksi puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan tehtäviä on tarkistettava sekä jäsenmaksut yhtenäistettävä, Viita linjaa.  

Talentia sekä Vakavan ja JEA:n jäsenliitot kannattavat Ville Viitaa uudeksi puheenjohtajaksi.

JUKO on kuntien, valtion, kirkon ja yliopistojen pääsopijajärjestö, joka valvoo yli 200 000 korkeakoulutetun työntekijän ja esimiehen etuja. Sillä on jäseninään 11 jäsenyhdistystä ja 35 liittoa. 

Jäsenet ovat tunnistaneet tarpeen uudistuksille ja uskovat Ville Viidan tahtoon ja kykyihin kehittää JUKOa. 

– Neuvotteluympäristön muuttuessa myös JUKOssa tarvitaan uudistumista. Sitä tulee kehittää eri sektoreitaan ja jäsenyhdistyksiään tasavertaisesti huomioivaksi neuvottelujärjestöksi. Ville Viidalla on kykyä ja osaamista raivata suuntaa uutena puheenjohtajan tässä tehtävässä, sanoo Jenni Karsio, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja ja JUKOn hallituksen jäsen.  

 – Avoin keskustelu JUKOn kaikkien jäsenliittojen kesken on toiminnan kehittämisen perusta. Siihen pohjautuva päätöksenteko ja tekeminen hyödyttää kaikkia JUKOn jäsenliittojen jäseniä. Villellä on tähän valmiudet ja tahto sekä suuren jäsenliittojoukon tuki takanaan, toteaa Mikko Salo, Vakava ry:n puheenjohtaja, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:n toiminnanjohtaja 

 – JUKOssa on yliopistosektorin ja valtion sektorin lisäksi edustettuina kirkon ja kunnan sektorit sekä hyvinvointialueet. JUKOn puheenjohtajan tulee olla koko JUKOn puheenjohtaja. Ville Viidalla on aito tahtotila ja edellytykset kehittää JUKOn toimintaa, toteaa Professoriliiton toiminnanjohtaja ja JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Niemelä. 

– JUKOn toiminnan tulee olla avointa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa. JUKOssa ei tule hyväksyä keskustelun ja asioiden selvittämisen jyräämisiä joillekin jäsenjärjestöille tärkeissä asioissa. Esimerkiksi yksityisen opetusalan on muun kuin opetushenkilökunnan edunvalvonta ja järjestäytyminen omine henkilöstön edustajineen kyettävä avoimesti sekä sivistyneesti keskustelemaan ja ratkaisemaan JUKOn sisällä, sanoo Suomen Lakimiesliitto ry toiminnanjohtaja ja JUKOn varapuheenjohtaja Jore Tilander.

 – Ville edustaa liittoja, joissa on jäseniä JUKOn kaikilta sopimusaloilta. JUKOssa tulee kaikkien sektorien ääni kuulua. Villellä on yhteistyökykyä, johtamistaitoa ja halu vaikuttaa akavalaisten työehtojen parantamiseksi, esittää Jussi Junni, AKI-liitot ry:n toiminnanjohtaja ja JUKOn kirkon neuvottelukunnan puheenjohtaja.

 – JUKOn toiminta kaipaa kaikilla tasoilla selkeää siirtymää kohti jäsendemokratiaa ja moniäänistä toimijuutta. Ville Viita on valinta tämän kehityksen tueksi, sanoo Heta Piirto, Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja, JUKOn hallituksen ja hyvinvointialojen neuvottelukunnan jäsen.

Lisätietoja: 

Ville Viita, puheenjohtaja, Upseeriliitto 

viita@upseeriliitto.fi, p. 044 501 0378