Puolustusmenoista ei tingitä, vaan Suomen on sitouduttava puolustusbudjetissaan Naton edellyttämään kahteen prosenttiin valtion kokonaisbudjetista. Tulevaisuudessa on myös koulutettava lisää ammattisotilaita. Näin yksimielisesti totesivat kansanedustajat Upseeriliiton ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä Nato ja tulevaisuuden turvallisuusympäristö -seminaarissa.

Tällä hetkellä Suomi täyttää Naton edellyttämän vaatimuksen kahdesta prosentista BKT:stä.

-Vuosikymmenen loppua kohti edetessä asiaan voi kuitenkin olla syytä keskittää aikaisempaa enemmän huomiota. Lähtökohta on, että riittävät resurssit on olemassa. Se on poliitikkojen tehtävä, muistutti eduskunnan puolustusvaliokunnan varajäsen Eeva Kalli (kesk.).

Vihreiden Atte Harjanne puolestaan painotti, että rahan käyttö puolustukseen ei ole itsetarkoitus, vaan se on väline oman turvallisuuden ja muiden Nato-maiden turvallisuuden takaamiseen.

-Jos resurssit eivät kuitenkaan riitä, ensin joudutaan nipistämään reserviläisten kertausharjoituksista. Lopulliset päätökset on kuitenkin tehtävä tilanneanalyysin perusteella.

Ammattisotilaiden määrää on lisättävä

Suomen turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan riittävästi suorituskykyistä henkilöstöä. Upseeriliiton hallitusohjelmatavoitteisiin on kirjattu tavoite, jonka mukaan ensi vaalikaudella Puolustusvoimat tarvitsee tuhat työntekijää lisää, joista 500 upseereja.

Helmikuussa tehdyn jäsenkyselyn mukaan 81 prosenttia liiton jäsenistä on sitä mieltä, että ammattisotilaiden määrä ei lähivuosina riitä. Myös eduskunnassa ongelma on tiedustettu, mutta nopeaa ratkaisua ei ole olemassa.

Alalle tarvitaan vetovoimatekijöitä erilaisten kannustimien muodossa.

Eeva Kalli (kesk.)

Ratkaisun avaimet piilevät muun muassa upseerikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisessä ja koulutuksen lisäämisessä ylipäätään.

Elina Valtonen (kok.)

Reserviläisiä kouluttamalla tilannetta ei voi paikata. Lisää ammattisotilaita tarvitaan.

Atte Harjanne (vihr.)

Natoon liittymisessä lopullinen päätös on kansallinen

Paneelin kaikkien kansanedustajien mukaan Suomen ensisijaisena lähtökohtana on edetä Natoon yhtä matkaa Ruotsin kanssa. Nato-jäsenyys on Suomelle puolustuksellinen ratkaisu, mutta puolustussuunnittelun kannalta Ruotsin jäsenyyden venyminen Suomea pidemmälle olisi huono ratkaisu.

Strategisen konseptin mukaan puolustusliiton on pidettävä yllä 360 asteen pelotetta. Puolustussuunnittelua tehtäessä on keskeistä, että Suomi on sitoutunut 360 asteen periaatteeseen muiden Naton jäsenmaiden tavoin.

-Operatiivisessa tilanteessa on katsottava tapauskohtaisesti, millaisia ratkaisuja tehdään. Jos esimerkiksi Suomen itärajalla sattuisi olemaan jokin hässäkkä, operatiivisesta näkökulmasta ei olisi välttämättä järkevää heikentää siinä hetkessä Suomen puolustusta, Elina Valtonen linjaa.