Venäjän, Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kilpailuasetelma sekä jännitteiden lisääntyminen heijastuvat myös Suomen turvallisuuteen. Koronapandemia on osaltaan vahvistanut näitä asetelmia, sanoi Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) puheessaan Upseeriliiton ja Ulkopoliittisen instituutin Selonteot ja tulevaisuuden toimintaympäristö.

Alla puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe kokonaisuudessa (väliotsikointi Upseeriliiton toimituksen). Puheen voi kuunnella kokonaisuudessaan seminaarin tallenteesta.

”Tänään tulee kuluneeksi 82 vuotta Talvisodan alkamisesta. 105 päivää, jolloin maamme tulevaisuus oli vaakalaudalla. Mutta Suomi kesti ja selvisi. Siitä kiitos veteraaneillemme ja sodan ajan sukupolville.

Ja kiitos mahdollisuudesta tulla puhumaan tähän Upseeriliiton ja Ulkopoliittinen instituutin yhteiseen Selonteko-seminaariin. Esittelen puheenvuorossani lyhyesti syyskuussa julkaistua puolustusselontekoa.

Nyt julkaistu puolustusselonteko on historiassaan toinen. Kyseessä on Suomen puolustuksen kannalta erittäin merkittävä asiakirja.

Selonteossa arvioidaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä, sekä annetaan ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle noin 10 vuoden aikajänteellä. 

Luonnollisesti tämä puolustusselonteko on jatkumoa viime syksynä julkaistulle valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle.

UTP- selonteossa esitetty toimintaympäristön analyysi ohjasi myös puolustusselonteon valmistelua. 

Kyseessä on toinen kerta, kun laadimme puolustusselonteon omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Tämä on toimiva menettely, joka mahdollistaa puolustuksemme keskeisten kysymysten syvällisemmän käsittelyn. Toivonkin, että tämä menettely on tullut jäädäkseen.

Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella

Suomen puolustuksen kehittäminen perustuu arvioon toimintaympäristön kehityksestä. Tämä toimintaympäristö ei valitettavasti ole muuttunut parempaan suuntaan sitten edellisen vuonna 2017 julkaistun selonteon.

Suomen kannalta keskeinen johtopäätös selonteossa on, että sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden, jossa jännitteet yhdellä alueella heijastuvat helposti toiselle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta.

Suomen on seurattava tarkkaan Itämeren turvallisuustilannetta, mutta samalla pitää katsoa myös pohjoiseen. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt sitten edellisen selonteon. 

Puolustushallinnon kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, yhdessä muiden toimijoiden kanssa on kehitettävä. Keskeinen kehikko yhteistyölle on kehittyvä kokonaisturvallisuuden malli. Keskeisiä muiden viranomaisten kanssa kehitettäviä kokonaisuuksia ovat sellaiset uuden ajan taistelukentät, kuin kyberpuolustus, informaatiopuolustus sekä avaruuspuolustus.

Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen vaatii riittävää resurssointia

Puolustusselonteon ”pihvi” on kuitenkin sen pääluku, jossa annetaan puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen linjaukset. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustuskyky. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee.

Suomi pitää huolta uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin. Suomi puolustaa aluettaan, kansalaisiaan ja yhteiskuntaansa kaikkia voimavarojaan hyödyntäen. 

Sotilaallinen maanpuolustus on kiinteä osa yhteiskuntaa. Asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisumme nojaa korkeaan maanpuolustustahtoon, jota ylläpidetään ja kehitetään osana kokonaisturvallisuutta. Maanpuolustustahdon ydin on Suomen ja suomalaisen elämäntavan kokeminen puolustamisen arvoiseksi ja riittävä kansallinen yhtenäisyys.

Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina vaikuttavat Suomen turvallisuustilanteeseen

Valtioneuvoston puolustusselonteossa arvioidaan Suomen puolustuksen turvallisuusympäristöä mm. seuraavasti:

Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja on osin kyseenalaistettu. Tämä vaikeuttaa erityisesti pienten valtioiden asemaa. 

Suurvaltakilpailu, asevalvonnassa toistuneet sopimusrikkomukset sekä sopimuksista irtautuminen heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja vaikeuttavat ennakointia Suomen lähialueilla. 

Suomen turvallisuustilanteeseen vaikuttavat erityisesti kolme toimijaa –  Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina. Näiden maiden välinen kilpailuasetelma sekä jännitteiden lisääntyminen heijastuvat myös Suomen turvallisuuteen. Koronapandemia on osaltaan vahvistanut näitä asetelmia. 

Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansa johtavana suurvaltana, joka toimii yhteistyössä kumppanien ja liittolaisten kanssa yhteisten intressien pohjalta. Transatlanttisten suhteiden toimivuus ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan turvallisuudelle. 

Kiina mainitaan puolustusselonteossa nyt ensimmäistä kertaa. Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset kohdemaiden turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta. Arktisen alueen merkitys on korostunut suurvaltakilpailussa Koillisväylän avautuessa ja alueen luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksien parantuessa. Kiina on erityisesti lisännyt kiinnostusta ja läsnäoloaan arktisilla alueilla. 

Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on luonnollisesti keskeinen. Selonteossa onkin melko kattavasti arvioitu Venäjän kehitystä. 

Venäjä tavoittelee nykyistä vahvempaa asemaa ja pyrkii heikentämään läntisten toimijoiden yhtenäisyyttä. Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Sotilaallisen voiman käyttö säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa, eikä sen käyttöä tai sillä uhkaamista voida sulkea pois. 

Perinteisen asevoiman rooli säilyy keskeisenä. Venäjä ylläpitää mittavaa tavanomaista sodankäyntikykyään myös Suomen lähialueilla ja on viime vuosina vahvistanut sotilaallista voimaansa erityisesti läntisellä alueellaan. Venäjä on jatkanut asevoimiensa modernisointia. Muun muassa näitä uusia, moderneja valmiuksia Venäjä harjoitteli kumppaniensa kanssa syyskuussa pidetyssä Zapad-21 harjoituksessa.

Suomi sijaitsee siis suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella.

Sotilaallisen puolustamisen perusta on toimiva asevelvollisuus

Suomen puolustuksen toimintaympäristö siis säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä ennaltaehkäistä, toimia ja tarvittaessa puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön muutos haastaa laajemminkin koko yhteiskunnan kriisinsietokyvyn. Suomen sotilaallinen puolustus ja kokonaisturvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa.

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen ja sen perusta on toimiva asevelvollisuusjärjestelmä. Asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja riittävä kansallinen yhtenäisyys ovat Suomen puolustuskyvyn perusta. 

Toimiva asevelvollisuus on välttämätön Suomen puolustamiseksi ja ainoa keino tuottaa riittävät joukot Puolustusvoimien tehtävien täyttämiseksi. Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan ja monipuolisen reservin, joka mahdollistaa puolustuksen alueellisen kattavuuden ja toimintakyvyn myös pitkäkestoisessa tai laajamittaisessa kriisissä. 

Suomen puolustuksen valmiutta ja suorituskykyä kehitetään edelleen – tästä emme voi pitää välivuosia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Asevelvollisuuskomitea sai juuri työnsä valmiiksi. Aiomme puolustushallinnossa käydä komitean ehdotukset huolellisesti läpi. Laitamme jatkovalmistelutyön ripeästi liikkeelle. Käärimme hihat ja ryhdymme hommiin.

Maanpuolustustahto luo pohjaa kokonaismaanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle sekä vahvistaa yhteiskuntamme kriisinsietokykyä.

Suomen oltava valmis toimimaan kybermaailmassa

Nyt julkaistussa Puolustusselonteossa uhkien kokonaisuutta lähestytään sotilaallisesta näkökulmasta laaja-alaisena vaikuttamisena. Laaja-alainen vaikuttaminen pitää sisällään hybridivaikuttamisen, mutta uhkakuvaan sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä. Tällainen vaikuttaminen on suunnitelmallista, siinä yhdistellään eri keinoja ja se on usein pitkäkestoista. Vaikuttamista voi olla vaikea tunnistaa, ja siinä hyödynnetään yhteiskunnan haavoittuvuuksia jo normaalioloissa.

Suomi osoittaa puolustuskykyä aktiivisella toiminnallaan myös rauhan aikana. Tällä vastataan osaltaan ennaltaehkäisevästi laaja-alaisen vaikuttamisen uhkiin. Osa laaja-alaisesta vaikuttamisesta kohdistuu yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin muun muassa kyberympäristössä. Tämän vuoksi Suomen pitää olla valmis toimimaan myös kybermaailmassa. Kybermaailmassa ei lueta sodanjulistuksia, minkä vuoksi näiden valmiuksien on oltava käytettävissämme myös normaalioloissa.

Informaatiopuolustuksessa on kyse siitä, miten voimme vastata erilaiseen kansallisen yhtenäisyyden, yhteiskunnallisen luottamuksen ja maanpuolustustahdon heikentämiseen kohdistettuun vihamielisiin vaikuttamiseen.

Paikallispuolustuksessa hyödynnetään myös reserviläisten osaamista

Puolustusselonteossa nousee entistä voimakkaampana tekijänä esille paikallispuolustuksen merkitys. Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista. Paikallisjoukot muodostavat entistä tiheämmän valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaativaan viranomaisyhteistyöhön.

Paikallisjoukkoja käytetään joukkojen perustamiseen, taistelutehtäviin, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten sekä yhteiskunnan tukemiseen. Lisäksi paikallisjoukoilla suojataan puolustukselle ja yhteiskunnan muulle toiminnalle tärkeitä kohteita ja osallistutaan häiriötilanteiden jälkeiseen toimintojen palauttamiseen yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. 

Paikallisjoukoissa tullaan myös hyödyntämään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen. 

Muutoksen myötä paikallisjoukkoihin kuuluu nykyistä enemmän joukkoja, joita voidaan käyttää taistelutehtäviin myös nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Paikallispuolustuksen joukkoreservillä mahdollistetaan maapuolustuksen kyky pitkäkestoiseen sodankäyntiin koko valtakunnan alueella – jopa kattavammin kuin aikaisemmin. Koko maata puolustetaan.

Paikallisjoukkojen kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia lisätään. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja reserviläisiä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä (MPK) tulee olemaan keskeinen rooli paikallisjoukkojen kouluttamisessa.

On syytä todeta, että toimeenpantava poikkeusolojen joukkorakenteen uudistus ei vaikuta Puolustusvoimien sodan-ajan kokonaisvahvuuteen. Se säilyy edelleen 280 000:ssa.

Uudet haasteet vaatii riittävät resursseja myös henkilöstön osalta

Selonteossa todella riittää keskusteltavaa ja puolustushallinnon näkökulmasta myös toimeenpantavaa. Toimintaympäristön muutoksiin vastataan. Uudet haasteet vaativat myös riittävien resurssien turvaamista ja uusia tekijöitä. Tämän vuoksi myös puolustusvoimien henkilöstöön esitetään 500 henkilön korotusta 2020-luvun loppuun mennessä. Tämä henkilöstömäärän lisäys toteutetaan portaittain niin, että päätöksiä jää myös seuraaville hallituksille. 

Olennaisessa osassa puolustuskyvyn ylläpitämisessä ovat myös strategiset hankinnat, joihin kuuluvat ilmavoimien Hornetien korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä sekä merivoimien Laivue 2020-hanke.

Näitästrategisia hankkeita on valmisteltu jo pitkään, useammankin hallituksen aikana. Tämä kertoo siitä, että Suomen puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja tätä kehitystä myös puolustusselonteko tukee.”