Puolustusvoimien henkilöstö ei ole sillä suorituskyvyn tasolla, jota tulevissa haasteissa vaaditaan. Sotilaat eivät ole halunneet kriisiyttää ongelmaa, mutta tilanne uhkaa muodostua kriittiseksi ja se pahenee jatkuvasti.

Puolustusvoimissa työskenteleviä ei koske yleinen työaikalaki, joka uudistettiin kaksi vuotta sitten. Sen sijaan noudatetaan vuonna 1970 säädettyä työaikalakia, joka ei vastaa nykypäivän työelämän vaatimuksia.

-Kekkosenaikainen työaikalaki ei turvaa henkilöstön jaksamista. Ammattisotilaiden johtamat kertaus- ja sotaharjoitukset venyttävät työpäivän jopa 16–20 tuntiin. Kun sellaisia työpäiviä on takana useita, palautumisesta on huolehdittava, painottaa Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

Ukrainan sota lisää entisestään harjoituksia ja valmiustehtäviä. Tämä ilmenee myös Upseeriliiton maaliskuussa tekemästä jäsenkyselyssä. ”Olemme onnistuneet luomaan valmiusjärjestelmän, missä arjessa olemme 100 % kuormittuneita koulutuksen ja valmiuden kanssa.”, kuvataan eräässä vastauksessa.

-Henkilöstö tekee töitä jopa sairaana, sillä sijaisia ja korvaavaa henkilöstöä ei ole. Upseerit päivystävät osin vapaaehtoisesti vapaa-ajallaan, Viita kertoo.

Suomessa on varauduttava kaikkiin tulevaisuuden skenaarioihin

Huoli työaikasuojelun heikkoudesta ei ole vain upseereiden, vaan kaikkien Puolustusvoimissa työskentelevien. Tästä ovat henkilöstöjä edustavat järjestöt viestineet useasti valtioneuvostolle, komentajalle ja lakeja säätäville kansanedustajille.

-Turvallisuustilanteen heikkeneminen ja Ukrainan sota osoittavat, että kaikkiin tulevaisuuden skenaarioihin on valmistauduttava. Palautuminen on hoidettava kuntoon kaikissa valmiusoloissa.

Samoin on valmistauduttava liittoutumiseen niin henkilöstön kuin palvelusuhteiden ehtojenkin osalta.

-Jäsenkyselyssämme 91 prosenttia kannattaa liittymistä Natoon. Upseereita tarvitaan Naton rakenteisiin 100–200 upseeria. Se on merkittävä panostus, sillä upseerivaje on tälläkin hetkellä 300 tehtävää, Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita muistuttaa.