Viime viikkojen hokema on ollut, että hallitusohjelmassa on paljon hyvää.

Puolustuksen osalta strategiset hankkeet on turvattu ja toimintaa voidaan jatkaa samalla volyymilla. Rajavartiolaitoksen osalta tilanne näyttää myös suotuisalta, vaikka vartiolaivojen suunnittelu ja tilausvaltuuden myöntäminen tippuivat pois lopullisesta hallitusohjelmasta. Hallituksen budjettiriihi on syyskuussa. Hallitusohjelmaa tarkennettaneen viimeistään silloin. 

Puolustusvoimien toiminta tulee kasvamaan, koska kansainväliseen yhteistoimintaan ja muun muassa tiedustelualan tehtäviin panostetaan entistä enemmän. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa laajennetaan ja kansainvälistä kriisinhallintaa vahvistetaan. Merkittävää on, että kertausharjoitusten määrää halutaan nostaa. Kertausharjoituksia ei voi vetää vain reserviläisvoimin. Noin 20 %:n lisäys hallituskauden loppuun mennessä on hyvä asia, mutta mistä löytyvät tekijät? Meillä ei ole upseerivarastoa. 

Upseeriliitto tuki Pääesikunnan hallitusohjelmakorttia 605:n lisätehtävän saamiseksi. Kortti oli tosin jo alusta lähtien reikäkortti, koska tehdyn selvityksen mukaan tarvitaan 1500 uutta tehtävää. Muistamme myös, että puolustusvaliokunnan demarit esittivät ennen vaaleja 400 tehtävän lisäämistä. Nyt hallitusohjelmassa lukee 100 henkilötyövuotta ja niistäkin yli 40 menee vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiuudistukseen.  

Erityisavustaja voisi sanoa, että ”vihtori matti”. Minä totean, että parannettavaa jäi. 

Olin mukana valtioneuvoston ja työmarkkinajärjestöjen seminaarissa Säätytalolla. Hallituksen suurin haaste on talous. Kuinka työllisyysaste saadaan nousuun ja talouden alijäämä korjattua?   Osa paikallaolijoista myös pohti, kuinka yhteistyö näkyy tulevalla sopimuskierroksella. Yksityisten alojen osalta neuvottelut alkavat elokuussa. Onko hallitus aktiivinen toimija tukemassa sopimusratkaisuja vai väännetäänkö neuvotteluissa taas uudesta ”Suomen mallista”? Kehittyykö kihlaus vahvemmaksi liitoksi, joka kestää alamäet? Säätytalon ilmassa tuntui kuitenkin Talvisodan henki. Ratkaisuja halutaan yhdessä järjestöjen kanssa. Tämä on oikea suuntaus. 

Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota Puolustusvoimien henkilöstön jaksamiseen. Toimme esille päättäjille ennen hallitusohjelmaneuvotteluita, että ammattisotilaiden työaikasuojelu on tärkeä elementti.  

”Puolustuslaitoksen” työaikalain päivittäminen on konkreettisin keino henkilöstön jaksamisen helpottamiseksi 

Puolustusministeriö ja Pääesikunta ovat puhuneet “yksittäistapauksista”. Tämä ei ole totta. Upseeriliitto selvitti jäsenistöltä, kuinka laajasti harmaata työtä tehdään. Työkuorma on merkittävä ja harjoituksissa tehdään pitkää päivää. Kyselyn tulokset analysoidaan ja julkistetaan elokuussa. Upseeristo on ihmeissään, kun Rajavartiolaitos heijastaa uuden työaikalain vaikutuksia omaan työaikasopimukseen, mutta Puolustusvoimat jarruttaa kehitystä vastaan. Vakuutan, että Upseeriliitto ei ole asiassa poteroissa, vaan haluaa tehdä tätä harjoitusta yhdessä.  

Puolustusvoimien työaikalain muutostarpeita selvittävästä ”Vehviläisen” työryhmästä ei ole nyt paljon raportoitavaa. Olemme antaneet omat esityksemme työaikasuojelun tärkeimmistä teemoista ja kirjoittaneet osuutemme loppuraporttiin. Määräaika oli toukokuu. Sovimme kuitenkin yhdessä, että työryhmälle otetaan jatkoaikaa elokuun lopulle, jotta Pääesikunta ehtii laskea kustannusvaikutuksia harjoituksien ja meripalvelun työajalle.

Tämän jälkeen on aika tehdä päätöksiä jatkosta. Työryhmän raportti jätetään kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle. Katse kääntyy syksyllä lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkosen ja puolustusvoimain komentaja Timo Kivisen suuntaan.  

Kuinka hallitusohjelman vahva kirjaus henkilöstön jaksamisesta toteutuu? Tarvitaan konkretiaa.

Esitän, että laki päivitetään ja tehdään ratkaisut yhdessä.