Valtion työmarkkinalaitos on keskeyttänyt virka- ja työehtosopimusneuvottelut vaikeassa turvallisuustilanteessa. Palkansaajapuoli pitää valtiotyönantajan toimintaa ennenkuulumattomana.

Ratkaisua on etsitty tammikuun puolivälissä alkaneissa neuvotteluissa, mutta kahden kuukauden aikana on käsitelty vain yksi työnantajan jättämä palkkatarjous. Valtion työmarkkinalaitoksen kieltäydyttyä neuvottelemasta, työntekijät ovat olleet sopimuksettomassa tilassa maaliskuun alusta asti.

Vientivetoinen palkkamalli on lainsäädännöllä vahvistettu hallituksen ja työnantajien tahtotilan mukaisesti. Yleinen palkankorotusten linja on muodostunut monille sopimusaloille.

Yleisen linjan on oltava myös valtiosektorin linja

Valtion työmarkkinalaitoksen esittämä palkankorotustarjous kolmelle vuodelle on 6,3 prosenttia, joka on 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin yleisen linjan 7,8 prosentin korotus. Yleisen linja mukainen palkankorotus verrattuna valtion työmarkkinalaitoksen ehdotukseen olisi kustannusvaikutukseltaan vain muutamia kymmeniä miljoonia euroja enemmän.

Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tekijät ovat venyneet, venyvät – ja venyvät jatkossakin – turvallisuustilanteen muuttuessa. Emme vaadi isompia palkankorotuksia kuin muut alat.

Nato-jäsenyyden myötä suomalaista turvallisuuden suorituskykyä viedään myös ulkomaille ja sisäisen turvallisuuden tekijät varmistavat, että Suomi säilyy investointikohteena ulkomaalaisille ja kotimaisille sijoittajille. Turvallisuus on myös tärkeä vientituote ja ala ansaitsee palkankorotuksensa.

Jos nyt hyväksyttäisiin 1,5 prosenttiyksikön palkankorotusero, se kertautuisi seuraavissa virka- ja työehtoehtosopimuksissa. Palkan suuruuden mukaan kyse on vuositasolla tuhansista euroista. Lisäksi palkankorotus vaikuttaa erilaisiin tuntiperusteisiin lisiin. Yleistä linjaa heikompi palkankorotustaso vaarantaisi turvallisuusalan henkilöstön tarkentavat virka- ja työehtoehtosopimusneuvottelut.

Palkkojen jälkeenjääneisyys uhkaa turvallisuusalojen vetoa ja pitoa

Turvallisuusalan on oltava houkutteleva työpaikka myös tulevaisuudessa. Valtion henkilöstöstä eläköityy lähes kolmannes seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. On valtiotyönantajan etu, että nyt ja tulevaisuudessa parhaat vertaistensa joukosta hakeutuvat valtiolle tärkeisiin turvallisuusalan tehtäviin.

Rekrytoinnin ohella koulutetut ammattilaiset tulee myös pitää rivissä. Tässä turvallisuustilanteessa alle yleisen tason olevat korotukset antavat ristiriitaisen viestin valtion roolista työnantajana ja heikentävät valtion jo nyt heikkoa kykyä kilpailla turvallisuusalan osaajista.

Puolustusvoimat, Poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja Rikosseuraamuslaitos ovat hyviä yhteistoiminta- ja neuvottelukumppaneita. Mahdolliset työtaistelutoimet eivät kohdistu heihin vaan oikeuteen sopia palkoista yhdenvertaisesti muiden sopimusalojen kanssa.

Puheenjohtaja Mika Tiitinen
Aliupseeriliitto

Puheenjohtaja Veikko Salmi
Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit

Puheenjohtaja Aki Pöyry
Maanpuolustuksen Insinöörit

Puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen
Päällystöliitto

Puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo
Rajaturvallisuusunioni

Puheenjohtaja Lasse Lahdenmaa
Siviilijohtajien, erikoisupseerien ja asiantuntijoiden liitto

Puheenjohtaja Jonne Rinne
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto

Puheenjohtaja Jari Ylönen
Tulliliitto

Puheenjohtaja Jari Nieminen
Tullivirkamiesliitto

Puheenjohtaja Ville Viita
Upseeriliitto

Puheenjohtaja Seija Mäenpää
Vankilavirkailijain liitto