Työtaistelutoimet alkavat valtiolla ensimmäisen kerran lähes 40 vuoteen
Valtiolla alkaa keskiviikkona toistaiseksi voimassa oleva ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä liukumasaldojen kerryttämiskielto. Kiellot koskevat kaikkia työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä. Palkansaajajärjestöt pyrkivät näin vauhdittamaan Valtion työmarkkinalaitoksen keskeyttämiä virka- ja työehtosopimusneuvotteluja.
Valtion palkansaajia edustavat JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat ilmoittaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä liukumasaldojen kerryttämiskiellosta valtiolle.
Jos neuvotteluhalukkuutta ei löydy, palkansaajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan työtaistelutoimia sopimuksen aikaansaamiseksi.
Kiellot alkavat keskiviikkona 19. maaliskuuta ja ovat voimassa toistaiseksi. Kiellot koskevat valtion kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, joita valtion henkilöstöstä on noin 10 prosenttia.
Valtion työmarkkinalaitos keskeytti virka- ja työehtosopimusneuvottelut 7. maaliskuuta. Se on tarjonnut yhteensä 6,3 prosentin korotusta, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia.
– Valtion työmarkkinalaitos on yksipuolisesti keskeyttänyt neuvottelut ja siten kieltäytynyt neuvottelemasta jäsenistömme palkankorotuksista. Työtaistelutoimenpiteet ovat valitettavasti ainoa keinomme saada neuvottelut jatkumaan, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.
Työtaistelulla palkansaajajärjestöt hakevat yleisen linjan mukaista palkankorotusta valtiolla työskenteleville.
– Valtio työnantajana esittää työntekijöilleen muita palkansaajia huomattavasti alempia palkankorotuksia, vaikka tiedämme, että vaativuustaso huomioiden henkilöstö valtiolla jää jo nyt jälkeen yleisistä työmarkkinoista. Tämä on erittäin kovaa henkilöstöpolitiikkaa, emmekä hyväksy sitä, JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen painottaa.
Juhlapuheiden aika on ohi.
– Juhlapuheiden aika on ohi. Kansalaiset ymmärtävät, että valtion palveluksessa työskentelevät muodostavat kansallisen turvallisuuden, yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden kovan ytimen. Työnantajalle henkilöstö on nähtävästi lähinnä kustannustekijä, joka ei ansaitse arvostusta säädyllisten palkankorotusten muodossa, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström äimistelee.
Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 76 000 virkamiestä ja työntekijää.
