Upseereiden edunvalvontaa 105 vuotta -historiikki kuvaa Upseeriliiton työtä jäsentensä hyväksi
Edunvalvontatyö vaatii sitkeyttä, sillä muutosten ja parannusten saaminen tapahtuu pienin askelin. Nämä pienet ja isommatkin edistysaskeleet on eversti evp., sotatieteiden tohtori, dosentti Martti Lehto on nyt koonnut yksiin kansiin.
Upseeriliitto on saavuttanut edunvalvontajärjestönä aseman, jossa sitä kuunnellaan ja arvostetaan. Upseeriliiton päätehtävä on jäsentensä edunvalvonta.
-Tavallaan kirja vastaa kysymykseen, mitä Upseeriliitto on saanut aikaan jäsentensä maksamilla jäsenmaksuilla, kitetytti Martti Lehto kirjanjulkistamistilaisuudessa Katajanokan Kasinolla 21. marraskuuta.
Historiikissa on kuvattu liiton edunvalvontaa 11 eri osa-alueella. Lisäksi oman lukunsa ovat saaneet vuoden 2008–2009 taantuma ja puolustusvoimauudistus.
-Olen kuvauksissa pyrkinyt esittämään yleisiä ja laajoja näkökulmia eikä tarkkoja yksityiskohtia. Tämä olisi tehnyt historiikista liian laajan.
Kirjassa ääneen pääsee myös osa Upseeriliiton entisistä puheenjohtajista, joiden puheista ja kirjoituksista on koottu heidän näkemyksiään Upseeriliiton toiminnasta ja edunvalvonnasta.
Liian usein ongelmia korjataan vasta pakon edessä
Järjestölliset toimet ja niiden uhka on työmarkkinatoiminnassa edelleen keskeinen väline, kun todella tärkeisiin tavoitteisiin halutaan päästä. Työantajan asioiden hoito on ollut kovin usein yksittäisiin ongelmiin puuttumista eikä kokonaisuuksien käsittelyä. Erityisen hankalaa on neuvotella asioista, joissa työnantajalla lähtökohtaisesti on itsenäinen direktio-oikeus.
Erilaisissa työnantajan ja työntekijöiden yhteisissä työryhmissä työskentely on tuottanut hyviä tuloksia, koska niissä on voitu ainakin osaltaan vaikuttaa käsiteltäviin asioihin. Tällaisia työryhmiä ovat olleet mm. henkilöstö-, työaika-, siirto-, kriisinhallinta- ja eläketyöryhmät.
Upseeriliitto on usein omaksunut tai joutunut omaksumaan ammattiliittojen osalta johtavan roolin työryhmissä.
Neuvottelutoiminnassa tehokkaaksi toimintatavaksi on osoittautunut se, että neuvottelijoilla on ollut liiton hallituksen myöntäminen valtuuksin riittävän väljiä vaihtoehtoja käytettävissään neuvottelutoiminnassa.
Edunvalvonnan onnistuminen edellyttää jäsenistön tukea
Liiton tulee käyttää myös poliittisia ja muita yhteiskunnallisia kanavia vaikuttamisessaan. Niitä on käytetty menestyksekkäästi muun muassa työaikakysymyksissä, eläkemuutosten hoitamisessa, HEKE-prosessissa, kriisinhallinnan palvelussuhteen ehdoissa sekä virkojen täyttämisessä puolustusministeriössä.
-Aina vaikuttaminen ja viestintä eivät miellytä kaikkia, mutta se on nykypäivää, painottaa nykyinen puheenjohtaja everstiluutnantti Ville Viita.
Lisäksi liiton tutkimuksilla, aktiivisella yhteydenpidolla jäsenistön suuntaan sekä rivijäsenten käyttämisellä on saatu hankittua oikeaa tietoa jäsenistön mielipiteistä. Näillä on ollut merkittävää vaikutusta työnantajan päätösten muodostumiseen sekä tehtyjen ratkaisujen ja toimintatapojen hyväksymiselle jäsenistön keskuudessa. Useissa tapauksissa vaikuttamisessa on myös hyödynnetty Akavan ja Jukon apua.
Edunvalvonnassa tarvitaan jäsenistön vahva tuki ja halu kaikkiin järjestöllisiin toimiin.
Toimivana toimintamuotona on aika ajoin käytetty julkisuutta ja mediaa. Julkisuudessa edunvalvonta-asioiden käsittely ei ole liitolle itsetarkoitus, mutta joskus se on ainoa keino saada äänensä kuuluviin. Pitkäjänteinen ja ennakoiva viestintä parantaa edunvalvonnan tuloksia.
2000-luvulta lähtien liitosta on tullut entistä vahvempi toimija Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen edunvalvontakentässä. Upseeriliiton mielipiteitä kuunnellaan ja ne otetaan huomioon.