Sanon usein kadeteille, että he ovat valinneet hyvä ammatin. Palkkauskin on vuosikymmenten edunvalvontatyön ansiosta saatu kohdalleen, vaikka palkkakilpailussa ollaan edelleen yksityistä sektoria jäljessä. Tästä syystä upseerien palkkoja on korotettava niin parhaillaan käynnissä olevissa virkaehtosopimusneuvotteluissa kuin tulevienkin vuosien neuvottelukierroksilla.

Käynnissä olevissa sopimusneuvotteluissa tunnistetaan palkkojen korotuspaine, sillä palkansaajien ostovoima on pudonnut reilun prosentin. Neuvottelut eivät ole helpot julkisella sektorilla, erityisesti sote-ala vaatii korotuksiaan. Alan tehtävät ovat tärkeitä, kuten ovat turvallisuusalankin tehtävät.

Viime neuvottelukierroksella saimme läpi tavoitteemme yli 200 euron korotuksesta aloittavien upseerien palkkaukseen. Tulevissa neuvotteluissa haluamme vastaavanlaisen ratkaisun Rajavartiolaitokseen. Puolustusvoimissa työskentelevien palkankorotustarpeet ovat nyt tällä kierroksella ylemmissä palkkaluokissa.

Upseeriliitossa kannamme huolta myös everstien ja kenraalien palkkauksesta. Kun heidän tehtäviensä vaativuustasoa, vastuuta ja työaikaa verrataan muiden sektorien vastaaviin töihin, niin he ovat todellisessa palkkamontussa. Meillä ei ole oikeutta neuvotella työnantajavirkamiesten palkoista, vaikka tahtoisimmekin. Haluamme silti vaikuttaa, että työnantaja huolehtii myös heidän palkoistaan ja työehdoista. 

Kollegani yksityiseltä sektorilta sekä Puolustusvoimista muualle töihin siirtyneet upseerit eivät voi mitenkään ymmärtää työkuormaa, jota virastoissamme tehdään. Aina ruoho ei ole vihreämpää toisella puolella, mutta ainakin työstä yksityisellä sektorilla maksetaan tuntuvasti enemmän.

Palkkauksen lisäksi selkeä tavoitteemme edunvalvontatyössä on upseerien työaikalain kehittäminen.

Tapasimme Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöjen kanssa komentaja, kenraali Timo Kivisen tammikuun lopulla. Esitimme hänelle yhteistä työaikakyselyä sekä pyöreän pöydän tapaamista, jossa henkilöstöjärjestöt, Puolustusvoimat työnantajana sekä lainsäätäjät päättäjinä keskustelisivat työaikalain muutostarpeista. Toivon, että esityksemme menevät eteenpäin.

Työaikaan liittyy myös valmius. Kun Puolustusvoimia uudistettiin, ei tiedetty miten paljon tehtävämme muuttuvat. Tehtävänkuvaukset tarvitsevat oman tarkastelunsa, mutta ennen sitä on huolehdittava valmiuden työajasta ja palkkauksesta. Upseeriliitto on valmis kehittämään sopimuksia siten, että ne vastaavat uutta toimintaympäristöä.

Ikäluokkien pienentyessä ja syntyvyyden vähetessä työntekijöistä kilpaillaan kaikilla sektoreilla niin nyt kuin erityisesti tulevaisuudessa. Nuoremmat sukupolvet arvostavat työssään entistä enemmän joustoja ja perhe-elämää.

Upseeri on johtamisen ammattilainen ja kokemuksella on kysyntää ulkopuolella. Missään tapauksessa emme saa menettää tätä osaamista, vaan keskittyä niin nuorten kuin kokeneempienkin upseerien palkkaukseen. Meidän on työnantajan kanssa mietittävä myös neuvottelujen ulkopuolella kilpailukyvyn säilyttämistä.

En haluaisi kuulla perusteluja kolmanneksista eli resurssien jaosta materiaaliin, toimintaan ja henkilöstöön. Jos henkilöstöön halutaan panostaa, henkilöstöresursseja on lisättävä ja tahtotila kerrottava päätöksentekijöille. Työnantajan tehtävä on pitää huolta tekijöistään – silloin me upseerit pysymme rivissä ja valmiudessa.