Viestinnällä vahvistetaan vuorovaikutusta ja muokataan mainetta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai suomalaiset janoamaan tietoa. Miksi Venäjä aloitti sodan? Onko Suomi uhattuna?
Huolestuneet kansalaiset saivat nopeasti vastauksia kysymyksiinsä, kun Maanpuolustuskorkeakoulun Mediapooli vastasi välittömästi median tuli-iskuun. MPKK:n asiantuntijat jakoivat tietämystään ja vastasivat toimittajien kysymyksiin väsymättä. Tv-katsojalta ei jäänyt huomaamatta, että sama asiantuntija saattoi olla studiossa ”lauteilla” aikaisin aamutelkkarissa ja myöhään iltauutisissa.
Vakuuttava asiantuntemus ja viestinnän aktiivisuus sai uutisten tekijöiltä ja seuraajilta ansaitut kehut ja kiitokset. Puolustusvoimat palkitsi Mediapoolin Puolustusvoimien Vuoden viestintäteko 2022 -palkinnolla. ”Vahvaa sitoutumista median palveluun. Työ jatkuu.”, lupasivat asiantuntijat ja viestijät Maanpuolustuskorkeakoulun Twitter-tilillä kiittäessään palkinnosta.
Asenteesta ja ymmärryksestä viestinnän merkityksestä kelpaa ottaa mallia. Tiedontarve kasvoi entisestään, kun Suomi haki Naton jäseneksi. Nyt kaivataan vastaavanlaista proaktiivisuutta ja avoimuutta kuin Ukrainan sodan viestinnässä.
Minulle useampi toimittaja on harmitellut, että puolustusvoimiin kun ottaa yhteyttä, soittopyyntöihin eikä sähköposteihin vastata. Ja jos lopulta saa jonkun kiinni, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: ”Emme voi kommentoida”.
Median harmituksessa ei ole kyse vain yksittäisen toimittajan turhautumisesta, sillä toimittajat eivät tee uutisia itselleen, vaan lukijoilleen, katselijoilleen ja kuuntelijoilleen. Tarvitaan muutakin kuin tiedotteita komentajien vierailuista meillä ja muualla tai informointia melua aiheuttavasta harjoitustoiminnasta.
Yksisuuntaisesta ja ilmoitusluonteisesta tiedottamisesta on viimeisissäkin linnakkeissa luovuttava ja annettava tietä vuorovaikutukseen perustuvaan viestintään. Se toteutuu, kun viestintä on aktiivista, luotettavaa, ymmärrettävää ja palveluhenkistä.
Arvot ohjaavat viestintää.
Viestintä perustuu avoimuuteen, joka lähtee organisaation kulttuurista. Johdon näyttämä esimerkki ja keskustelunavaukset kannustavat koko organisaatiota. Kyse on mitä suurimmassa määrin maineenhallinnasta.
Siitä on saatu tuta Akavassa, jonka viestinälliset kriisit ovat olleet kaikkea muuta kuin eduksi keskusjärjestölle itselleen ja sen jäsenliitoille. On koettu kantapään kautta, että aina asiat eivät ole niin kuin ne ovat, vaan miltä ne näyttävät.
Akavan uusi puheenjohtaja valitaan muutaman viikon kuluttua. On eduksi niin akavalaisille liitoille kuin koko työmarkkinakentälle, että molemmat ehdokkaat vannovat avoimuuden nimiin.
Entä miten onnistuu viestintä Upseeriliitolta? Strategian mukaan sitä ohjaa avoimuuden ja asiantuntijuuden arvot. Aktiivisen jäsenviestinnän lisäksi pyrimme vaikuttavaan viestintään, ja mediaa palvelemme mahdollisimman hyvin.
Tavoitteet ovat sekä hyviä että haastavia, sillä ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta”. Wiion lain ei kuitenkaan pidä lannistaa. Silloin tiedämme onnistuneemme, kun Upseeriliiton tavoitteet käyvät toteen ja viestintä vastaa jäsenten tarpeisiin sekä rohkaisee osallistumaan.
Vuorovaikutukseen perustuva viestintä on yhtä välttämätöntä kuin vesi – ilman niitä kuihtuu maine ja luottamus lakastuu.
